....

Käytiin tänään autolla ajelemassa. Kovasti oli unettavaa puuhaa kun ei takapenkiltä juuri mitään kuulunut koko matkan aikana.

Kotona olikin sitten se nukahtaminen niin paljon hankalampaa. Näin nopeasti ne ilmeet vaihtuvat nukahtamisyrityksen aikana kun kuminen rauhantekijä lykätään äänenvaimentimeksi.

...

Neuvolan täti kävi tänään ja Jani-Oosa oli lihonut 120 grammaa. Sama vauhti kun/jos jatkuu niin ohittaa isänsä painossa ihan pikapuoliin. Sankari päätti myös uutta tuttavuutta tervehtiä haisevin terveisin heti kun vaippa saatiin pois.

Taival alkaa

Nyytti on jo yksitoista päivää vanha ja kotiutunut hienosti. Päivärytmiin kuuluu jo niinkin moninaisia asioita kuin syöminen, nukkuminen ja äänijänteiden venyttely.

Tänään käytiin Jani-Oosan kanssa ensimmäistä kertaa ulkona, mikä menikin hienosti, joskin rattaiden vauhti oli ajoittain liian hidasta jolloin naapurustossa kaikui käsky mennä kovempaa. Sen jälkeen sitten kovasti väsyttikin.
Muutenkin menohaluja tuntuisi olevan kovasti. Kun Jani-Oosan kääntää vatsalleen niin kovasti koettaa kammeta polvia alle. Myös pää nousee hienosti ilmaan jo. Taitaa jäädä ryömiminen pian kokonaan väliin kun pitäisi kontilleen päästä.

Huutoa ei pikkuneidistä lähde muuta kuin tilanteissa joissa sitä tarvitaan, jolloin asia usein korjautuu röyhtäyttämällä tai nostamalla kärryihin nukkumaan ja niitä eestaas heijaamalla. Mitä kovempi huuto, sen hurjempi vauhti pitää olla ennenkuin hiljenee.

Nukkuminen sujuu myös jo rutiinilla, kaksi kertaa yössä heräämällä. Jos vielä päästäisi siihen yhteen niin olisi hienoa.

Nimeä Jani-Oosalle on mietitty ja melkein yhteisymmärrykseen päästykin. Nimet on jo keksitty, mutta taistelua vielä aiheuttaa se mihin järjestykseen ne laitetaan.